KISARAPORTIT 2007


14.1.2007 II-Honkasprint (Datsun 1600 SSS) 
 
Poikkeuksellisen vuoden alun takia kilpailukausi pääsi käyntiin vasta tammikuun puolessa välissä. Paikkana oli Pertunmaa ja kilpailumuotona sprint. Kilpailun tarkoituksena oli saada testattua autoa kilpailutilanteessa. Jälki-ilmoittautuneena kilpailuun tuli Vepsäläinen Cortinalla, joten vertailukohta luokan kärkeen oli paikalla.

1.Kierros 
Hieman varovainen kierros alussa ja loppu meni enemmänkin yleisöä viihdyttäessä. Petri kaipaili hieman lisää puhtia varsinkin nopealla osuudella, joten toisella kierroksella ei turhia nosteltaisi. Katsojilta tuli palautetta, että auto menee hienosti. No hyvä, että edes ulos näyttää hyvältä, vaikka kapiinissa oli hieman tuskastunut olo. Tuloksena oli luokan 4 sija ja eroa 3 sijaan alle sekunti.

2.Kierros  
 
Nyt sitten ajo sujui jo paremmin ja aikakin parani sitä myötä 2 sekunttia. Edellä ollut Lehtiö Daffilla paransi myös ja eroksi jäi 0,34 sekuntia. Ajotyyli muutettiin hieman rauhallisemmaksi ja se toi parannusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että auto teknisesti toimii hienosti, mutta voimanpuutetta on vielä havaittavissa, mutta katsotaan mitä asialle saadaan tehtyä vielä ennen kauden ensimmäistä rallia. Datsun ottaa töyssät ja pienet hypyt todella rauhallisesti, joten alusta tuntuisi olevan hyvä. Autoon saataneen vielä ennen seuraavaa kisaa vihdoinkin lukko, joten sitten alkaa olla kaikki kasassa. Eroa Vepsäläiseen tuli vielä reilusti, mutta vähemmän, kuin kesällä Lahdessa, joten eteenpäin ollaan menty.


3.2.2007 Orimattila-ralli (Datsun 1600 SSS)
Kauden ralliavaus käynnistyi Orimattilassa nollakelin tuntumassa. Kisaan valmistautuminen oli mennyt hyvin ja olimme käyneet edellisenä viikonloppuna testaamassa, joten kaikki oli kunnossa. Kauan kaivattu lukkokin oli vihdoin löytänyt paikalleen, joten odotukset ennen kisaa olivat jännittyneen odottavat.

EK1
Kyllähän auto hienosti lähtikin laukkaamaan ja yritystä oli ihan riittävästi. Ensimmäisestä risteyksestä käännyttiin pienemmälle tielle, jossa oli olemassa jo selvät spoorit. Eipä sitä kauaa tarvinnut mennääkkään, kun takapää oli pehmeällä ja auto kirjoitteli novellia tien pintaan. Muutamat luistot Petri pelasti, mutta loppujen lopuksi auto putosi oikealle puolelle ojaan. Vauhtia oli kuitenkin sen verran, että omalla kyydillä pääsimme takaisin tielle. Toisen kerran oli myös lähellä, jonka jälkeen rauhoitettiin ajoa. Luotto ajoon hukkui, joten loppupätkä meni hieman sekavissa tunnelmissa. Yleisöltä olemme kuitenkin kuulleet, että yritystä riitti.
 

EK2 
 
Pikahuollossa vain tankattiin ja sitten vain menoksi. Alku meni hieman luottoa etsiessä, mutta loppua kohden ajo parani. Auton sai takaisin pehmeältä, kun antoi koneen pyöriä kovilla kierroksilla. Se on todettava, että risteysajo Datsunilla onnistuu hienosti. Aika lähellä oli ainakin yksi kääntymismerkki, mutta askelmerkit osuivat juuri kohdalleen ja merkki sai pysyä paikallaan. Aika edellä lähteneisiin vaikutti jo paremmalta.
    

EK3  
 
Nyt sitten ajo todella löytyi ja meno maistui toden teolla. Kun homma toimii, niin mikäs siinä on laskiessa menemään. Vaikka ek:lla oli pituutta vain reilu 8 kilometriä, niin olimme saada kiinni edellä ajaneen Volkkarin. Pätkän maalissa kuulimme järjestäjiltä iloisen uutisen, että olimme ajaneet uuden pohja-ajan. Nyt siis oli ilmeisesti tullut ihan hyvin jo ajallisestikin eli tämän suuntaisesti olisi tarkoitus jatkaa. Loppujen lopuksi olimme luokan 5. nopein ja yleiskilpailussa 12.

EK4
Tunnin tauon aikana ehti tulla jo hämärä, joten lisävalot keulalle ja menoksi seuraavalle ek:lle. Pätkän alku oli viivästynyt noin 50 minuuttia, joten vietimme mukavia hetkiä kilpakumppaneiden kanssa jutustellessa. Pätkä meni hyvin vaikka olimme luokassa vasta 8 sijalla, mutta erot luokan sisällä olivat todella pieniä, joten tässä oli todellista kilvanajoa tiedossa läpi vuoden. Saimme edellä lähteneen kiinni 9 kilometrin kohdalla ja saimme hienosti tietä, joten siinä ei juurikaan aikaa ylimääräistä kulunut.

EK5
Ensimmäinen kunnolla pimeässä ajettu pätkä ja tämä meni sitten ihme nosteluksi, joten aikakin oli sitten sen mukainen. Kapiinista kuului useamman kerran:” P****le mitä pumppaamista! Tämä pätkä oli muihin verrattuna aika nopea, joten silläkin saattoi olla vaikutusta aikaan, mutta näilläkin pitäisi pystyä ajamaan hyviä aikoja.

EK6
At-asemalla oli jo puhetta, että vaihdelaatikko on alkanut pitämään hieman huolestuttavaa ääntä, mutta sitten olikin taas aika lähteä matkaan. Ensimmäinen kilometri meni ihan hienosti, mutta ennen risteystä oli sen verran vauhdikasta, että nelostakin tarvittiin. No sen jälkeen ei sitten enää tarvinnut vaihdella vaan ajoimme tämän kisan hitaimman ek:n nelosella. Kytkin oli kovilla, kun risteyksistä ”kiihdyttelimme” menemään. Annoimme Rantasen Rikulle hyvissä ajoin tietä, kun sopiva paikka löytyi, ettei hänen hieno kisansa menisi pilalle meidän takiamme. No näin tällä kertaa.

Kokonaisuudessa kisasta jäi kuitenkin hyvä maku. Olimme yleiskilpailun 15 ennen viimeistä ek:ta, mutta sijoitus putosi sitten todella rajusti. Luokassa sijoitus putosi 9 sijalle, eli saimme kaksi pistettä. Vauhti on oikean suuntaista eli kun kilometrejä tulee lisää, niin uskomme että olemme taistelemassa luokan kärkisijoista… tai siis ainakin toivomme niin. Nyt yritetään vielä kehitellä autoa Hankikseen ja sitten taas mennään. 

Hankiralli 24-25.2 (Datsun 1600 SSS)  Kilpailuun valmistautuminen suht normaalisti, mutta emme olleet kauhean innostuneita kilpailun lähtöpaikasta, sillä siirtymää oli tiedossa suhteellisen paljon, kun Helsingin keskustasta ei erikoiskokeita löydy. Kauppatorilla oli kohtuullisesti väkeä ihmettelemässä vanhoja autoja. 


EK1

Ensimmäinen siirtymä oli Hankirallin tapaan tehty todella kireäksi eli jos renkaanvaihdossa hiemankin tupeksi, niin myöhässä oli. Ajallaan ehdittiin, mutta yllätys odotti at-autossa, josta näytettiin kelloa ja todettiin, että tämä erikoiskoe ajetaan tällä kellonajalla. Selvä homma ja sitten vain menoksi. Heti alussa hieman leveää linjaa ja yritystä muutenkin ihan kohtuullisesti. Yksi vanha paikka tuli hieman silmille. Ajo vain ei tuntunut hyvältä ja vaihdoimme toisenlaiset renkaat taakse. Olimme kuitenkin luokan 4, joten ei se huonosti alkanut. 
 
EK2

No edelleen mentiin eri ajalla, kuin kilpailun virallinen aika, mutta nyt Sevellä oli kaksi kelloa kädessä, jotta oli mistä valita. Ajo sujui jo paremmin, mutta vieläkin oli toivomisen varaa. Ennen maalia suoritimme vauhdikkaan ohituksen edellä ajaneesta Saabista.  Sijoitus luokan 3, joten edellä olivat vain Eerola ja Laine. Jotta kellonajat olisivat sopivat, niin maalissa käytettiin virallista kilpailun aikaa. SIISTII!
 
EK3

Nyt oli oikea aika jo tulo-at:lla, mutta reitille lähetettiin väärällä ajalla. Ihan sama, kun sentään päästiin jollakin ajalla maaliin. Nyt oli yritys kohdillaan ehkä jo liikaakin ainakin jos katsoo aikaa, joka oli suhteessa edellisiin selvästi huonompi. Kartturikin sai negaa, kun ehti ohhotella yhdessä vasurissa, kun meni hieman leveäksi. Ei ollut edes lähellä. No maalissa oli sitten taas käytössä virallinen aika.

Seuraavaksi olikin pieni tauko ja sitten ajettiin ek 4 siirtymänä läpi. Olihan hieno tie eli sääli kun jäi ajamatta. 


EK5

Sitten taas menoksi ja nyt ajo tuntui todella hyvältä. Auto alkoi todella istua käteen ja luotto renkaisiin sen kuin vahvistui. Ei makeaa mahan täydeltä, joten sitten koneen käynti tavallaan lopahti 3 kilometriä ennen maalia. Viimeisen risteyksen jälkeen meno loppui kokonaan, joten työntämällä pätkältä pois ja kohti kotia. Tällä pätkällä kellot olivat virallisessa ajassa. OUTOA

Tästä kisasta ei paljon kehusanoja ole kerrottavaksi. No olihan keli melkein aurinkoinen. Autosta oli loppujen lopuksi konkan johto poikki, joten auto kävi jo illalla normaalisti. Siitä ei pääse mihinkään, että kisa on jotenkin väkisin venytetty ja muutenkin järjestelyistä jäi hieman outo maku. Toivottavasti kukaan ei loukkaantunut at-asemilla, sillä se ei ollut tarkoitus. Se on vain niin, että kilpailun tuoksinassa ulosanti ei välttämättä ole ihan loppuun asti mietittyä. Harvemmin sitä tarvii at:lla kysyä, että kumman kellon mukaan sitä tällä hetkellä oikein mennään. Sääliksi käy sitä epävarmaa ensikertalaista kartturia, joka joutuu arvailemaan aikoja. No tämä kisa unohdetaan pian ja sitten vain eteenpäin.
 

Kiuruvesi 10.3.2007 (Datsun 1600 SSS) 

Koska kilpailu oli hieman normaalia pohjoisempana, niin liikkeelle päätettiin lähteä jo perjantaina aamusta, jotta iltaa voitaisiin viettää rauhassa saunoen. Niin olihan sitä kiva suunnitella. Autoa käytettäessä käynti ei kuulostanut ihan hyvältä. Eli siis remonttia tekemään. Ensin käytiin virtapuolta läpi ja tilanne parani hieman. Aikamme asiaa tutkittuamme tulimme lopputulokseen, että kiinni ollut kansi ei kestäisi kilpailu ja se aiheutti käyntihäiriön. Onneksi korvaava kansi löytyi. No lähdimme Lammilta vain 7 tuntia alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä.

Keli Kiuruvedellä ei ollut toivotun talvinen ja aamulla sateli vielä räntää. Hieman odottelevissa tunnelmissa valmistauduttiin kilpailuun, sillä sen verran oli ollut jo vastoinkäymisiä, että maaliin pääsykin tuntui jo ihan kohtuullisen hyvältä suoritukselta.

EK:t 1-3  
 
Sitten vain liikkeelle, mutta homma ei vain tuntunut toimivan. Olosuhteet olivat aika lailla samanlaiset kuin Orimattilassa ja tunnelma samoin. Auto pelasi kyllä hienosti, mutta jotenkin vain loskassa luistelu ei vain meille tuntunut soveltuvan. Ajat olivat itsestään sieltä ja sijoitus luokassa vasta neljäs.

EK4
Vaihdoimme huollossa toiset renkaat taakse ja toivoimme parasta. Jotenkin tämä pätkä ei ollut niin loskaisessa kunnossa kuin aiemmat. Heti alusta tuntui paremmalta ja nyt oli yrityskin kohdallaan. Pätkän lopussa saimme edellä lähteneen Bemarin kiinni vaikka ensimmäisellä pätkällä meillä oli lähes sama aika eli jotain muutosta alkukisaan oli tapahtunut. Pätkän lopussa oli yksi piilohyppyri, josta otimme aimo loikan, mutta kyllä tulee Datsun hienosti alas. Loppujen lopuksi olimme kaikista hisseistä 10 eli tälläisiä aikoja olisi pitänyt tulla alusta lähtien.

EK5
Takana tullut kilpailija muisti aikansa väärin (kuulemma vahingossa). Oikeasti olimme olleet 7 heitä nopeampi, mutta luulimme edelleen hävinneemme 3 sekuntia, vaikka ajo oli ollut hyvää. Sitten vaan täysillä jatkamaan. Nyt oli yritystä reilusti liikaa ja loskakelikin oli palannut täysmääräisenä, joten tämä meni niin kuin 3 ensimmäistä pätkää ja sitten ajeltiin vain kilpailukeskukseen aika hiljaisissa tunnelmissa.

Siis auto pelasi koko kisan ajan hienosti, mutta muuten ei kisa meiltä mennyt kovinkaan hyvin. Jos ainoastaan yksi pätkä onnistuu niin ei sillä kummoista tulosta voi odottaa. Toisaalta perjantain tapahtumien jälkeen olimme kuitenkin tyytyväisiä, kun olimme päässeet maaliin. Loppujen lopuksi neljäs sija oli selvä, eikä selittelyjä jäänyt sijoituksesta.  


Teijo Talo ralli 12.5.2007 (Datsun 1600 SSS)
 
   
Kesäkauden avaus ajettiin Perniön seudun haastavilla teillä ja olihan palkintona suurimmalle erolla luokkansa voittavalle autotalli perille tuotuna. Panoksia siis oli ainakin tarjolla. Kilpailukeskus oli mielestämme todella onnistunut, sillä kaikki oleellinen oli pienellä alueella, jolloin turhaa ajelua pitkin kyliä ei tällä kertaa ollut. Hieman pitkältä tuntui 3 tunnin odottelu katsastuksen jälkeen, mutta olihan sitä paljon puhuttavaa kelirikon aikana kertynyt.

EK1 
Vihdoinkin liikkeelle ja meno maistui. Kokeilimme uusia renkaita ja saimme heti alussa todeta niiden rungon antavan hieman periksi, mikä toi pientä lisämonenttia ajamiseen. Toisaalta renkaassa oli aivan tajuton pito, mutta näillä mennään. Olihan hieno tie kilpailun avaukseen löydetty. Olimme luokassa neljäntenä eli hyvissä hyökkäysasemissa.

EK2 
 
Nyt oltiin hieman pienemmällä tiellä, mutta tie oli tietenkin vielä meidän numerolla hyvässä kunnossa. Pätkän loppupuolella hyppäsimme oikein komeasti. Jos jollain sattuu olemaan kuvia hypystä, niin olemme niistä kiinnostuneita. Laita viestiä vaikka palautteen kautta. Koskisen keskeytettyä nousimme kolmannelle sijalle, mutta Leanderin Matti oli selvästi nostanut vauhtia ja hiillosti meitä.

EK3 
 
Huollossa ihmettelimme outoa ääntä, joka aika ajoin ilmoitti itsestään. Ei löytynyt selvää syytä, joten ei kun eteenpäin. Tämä erikoiskoe muistutti ensimmäistä joten me vain annoimme mennä vapautuneesti. Muutama mutka meinasi tulla ihan silmille esimerkiksi pitkän alamäen jälkeinen tiukka 90 oikea, mutta hienostihan se siihen taittui.

EK4
 
Huollon kautta viimeiselle erikoiskokeelle. Siirtymällä alkoi sitten ohjaus puoltamaan ja selvästi jotain oli hajalla. Nilkutimme kuitenkin perille ja sitten autosta ulos ihmettelemään miltä tilanne näyttäisi. Ensimmäinen tunne oli, että keskeytysilmoitusta vain kirjoittelemaan, sillä kuljettajan puoleinen etupyörä oli aivan luonnottomassa asennossa. Asiaa hieman tutkittuamme alkoi kova tohina auton luona. Iskarin yläpää oli irti, joten ensin lainattiin tunkki. Iskarin saaminen paikalleen vaati vielä lisää työkaluja, mutta niitäkin onnistuttiin lainaamaan, kun tarpeeksi monelta kysyttiin. Auton laskeutuessa takaisin omille tassuilleen, oli aikaa jäljellä ruhtinaalliset pari minuuttia sisäänmenoon eli ei edes tullut kiire. Itse erikoiskoe oli erityisen nopea ja poikkesi muusta reitistä huomattavasti. Arvatenkin emme uskaltaneet ihan täysillä vetää, koska täyttä varmuutta korjauksen onnistumisesta ei ollut. Mutta ei me nyt ihan hiljaakaan ajettu.

Ei tullut tallia, mutta tuli kokemusta soralla ajamisesta Datsunilla. Tästä on hyvä jatkaa seuraavassa kilpailussa viikon päästä, kun on jo hieman tuntumaa. Nyt haetaan hieman toisenlaista rengasta alle, että voi pistää menemään surutta. Kiitoksia vielä Sarkimolle ja Veikkaselle työkalujen lainasta hädän hetkellä. Baaritiskillä tavataan!

Black Rocket ralli 19.5.2007 (Datsun 1600 SSS)

Jos Teijossa ajettiin vierailla teillä, niin nyt oli kyseessä ns kotikisa. Odotuksen meillä ja lähipiirillä olivat huipussaan, kun reitille startattiin. Ilma oli keväisen lämmin, joten olosuhteet olivat ainakin mitä mainioimmat.

EK1
Ennen ek:lle lähtöä hieman ongelmia saada auto käyntiin, mutta Jukilta saimme hieman työntöapua, joten baaritiskillä tavataan. (Alkaa tulla kalliiksi). Pätkälle odotellessa näytti, että pölystä voisi olla haittaa, mutta pelko osoittautui turhaksi. Mukavan pientä tietä, vaikkakin paikka paikoin aika huonossa kunnossa. Yhdestä sisäkurvista löytyi kunnon kiva ja pamaus oli sen mukainen. Ihan kelpo aloitus kilpailulle, vaikka aika ehkä olikin pieni pettymys.

EK2
Nyt päästiin sitten tutulle tielle ja mietteet olivat, että nyt vedetään, niin kuin vetomiehillä on tapana sanoa. Yritystä oli sitten vaikka muille jakaa ja heti alussa pari kertaa linja liian leveäksi ja aikaa kului rutkasti. Tämän jälkeen ajamisesta hävisi herkkyys ja homma meni väkisin yrittämiseksi. Ei se tutulla tiellä ajaminen niin helppoa ole, kuin voisi luulla.

EK3

Peten kotoa ek:n lähtöön taitaa olla alle kilometri, joten nyt oltiin vieläkin tutummalla tiellä. Jotenkin vain ei ajaminen oikein osunut, sillä osaan paikoista aivan liian kovaa ja osaan taas aivan mummoillen. Loppuosan pieni tie sitä vastoin meni todella hienosti ja maalissa Seve totesi, että oli makea istua kyydissä ja nautiskella, kun koko ajan oli menemisen meininkiä loppuosalla. Sentään tutka-asemalla Mäyrän pihassa mitattiin Datsunille korkein nopeus 79 km/h historic-autoista ja samaan nopeuteen ylsi Toivosen Jukka Escortilla.

EK4
Tämä nyt ei ollut ihan yhtä tuttua tietä, kuin pari edellistä ja fiiliskään ei ollut paras mahdollinen, joten tulihan tämäkin ajettua läpi.

Kisa oli ohi sillä tavalla onnellisesti, että maaliin oltiin päästy, mutta sijoitus ei oikein miellyttänyt. Toisaalta eroa luokan voittaneeseen Vepsäläiseen oli vähemmän, kuin viikkoa aikaisemmin Teijossa. Eipä siinä sitten paljon muuta kuin auto trailerille ja kipin kapin kotiin metsän poikki hipsien. Matkalla oli vielä pakko pysähtyä ek3:sen kallionkiertoon, jossa huomasinne tutun auton pellolla. Peten vanha Starlet oli ottanut hieman kontaktia pellon kanssa ja odotteli noutajaa hieman alakuloisen näköisenä. Starlet on startannut 4
kertaa Koivukehän erikoiskokeelle ja vain kaksi kertaa on siitä selvitty maaliin.